Minä kunnallisvaaliehdokkaaksi?

Olen tänä syksynä hämmästyttänyt jopa itseni. Olen ehdolla Keskustan listoilla sitoutumattomana ehdokkaana kunnallisvaaleissa huhtikuussa 2021. Ennen viime kesää en ollut edes ajatellut ehdokkuutta, saati pitänyt sitä mahdollisena. Olen näihin päiviin saakka ollut taustalla toimiva tekijä, enkä ole kokenut tarvetta tuoda itseäni esille kunnallisvaaliehdokkaana.

Miksi sitten lähdin ehdokkaaksi? Ensimmäiseksi, koska minua pyydettiin. Toiseksi, haluan vaikuttaa asioihin, jotka ovat lähellä sydäntäni. Viime maaliskuun jälkeen on lasten ja nuorten sekä ikäihmisten hyvinvoinnissa tapahtunut suuria muutoksia, jotka johtuvat suoraan vallitsevista poikkeusoloista. Etäkoulu, harrastusten pakolliset tauot, eristäytyminen muista ihmisistä sekä pelko sairastumisesta erityisesti ikäihmisillä on tuonut elämään haasteita, joiden tuomaa velkaa maksamme vielä vuosien ajan.

Liikunta ja yhdistystoiminta ovat olleet lähellä sydäntäni yli 30 vuoden ajan. Voin sanoa, että minulla sykkii rinnassa vahva seurasydän. Koen, että urheiluseurat ovat lasten ja nuorten liikuttajina merkittäviä ja tärkeitä toimijoita koululiikunnan ja omatoimisen liikunnan lisäksi. Organisoidussa harrastutoiminnassa urheiluseuroilla on todella suuri rooli. Seurat liikuttavat noin 70% 9-11 vuotiaista lapsista ja 60% 11-15 vuotiasta (lähde: LIITU-tutkimus 2018). Urheiluseurat sekä muut liikuntaa tarjoavat yhdistykset voivat parhaimmillaan olla kunnalle kriittisiä yhteistyökumppaneita. Urheiluseurat ja yhdistykset mahdollistavat yhteistyössä kuntien kanssa harrastusmahdollisuuksia myös niille lapsille ja nuorille, jotka eivät harrasta liikuntaa urheiluseuroissa.

Ikäihmisten kohdalla on kiistattomia tutkimustuloksia liikunnan positiivisista vaikutuksista toimintakyvyn säilymiseen sekä elämän laadun ylläpitoon. Liikunnan on todettu hidastavan ikääntymisen tuomia muutoksia sekä vaikuttavan mm. unen määrään ja laatuun sekä ruokahaluun ja psyykkiseen hyvinvointiin. (Lähde: UKK-Instituutti) Tämän ikäryhmän liikuttamisessa on yhdistyksillä merkittävä rooli, kunhan mahdollistetaan tarvittavat toimintaedellytykset, mm. tilojen osalta. 

Yhdistystoimintaan liittyy oleellisena osana vapaaehtoisuus. Joka kolmas suomalainen tekee vapaaehtoistyötä. Työtä, josta he eivät saa palkkaa tai palkkiota, ainoastaan hyvän mielen. Yhdistysten toimintaedellytykset ovat vallitsevassa tilanteessa haasteellisia. Toiminnan pyörittämisen eteen tulee jatkuvasti haasteita mm. tilojen ja kustannusten muodossa. Jos kunnat kokevat seurat todellisina yhteistyökumppaneina, niiden toimintaedellytysten tukeminen erilaisten tilojen, avustusten sekä yhteistyöhankkeiden ja -projektien kautta tulee jatkua. Kunnat voivat auttaa vapaaehtoisia siinä työssä, jota he tekevät vastikkeetta omalla vapaa-ajallaan.

Liikunnallinen elämäntapa opitaan jo lapsena. Mielestäni jokaisen ihmisen pitäisi oppia liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi. Liikunnalla en tarkoita ainoastaan yhdistysten organisoitua harrastustoimintaa, vaan liikunnallista arkielämää. Kävelemistä tai pyörällä ajamista autoilun sijaan, portaiden nousemista hissin sijaan sekä haravointia, lumitöitä ja vastaavia hyötyliikunnan muotoja. Keravalla on tehty todella hyvää työtä liikuntamahdollisuuksien kehittämisessä. Eri liikuntatapojen ja -lajien tasapuolisesta kohtelusta tulee huolehtia liikuntapaikkojen suunnittelussa jatkossakin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Liikkuva Kerava

Koronarajoitukset lasten ja nuorten harrastustoiminnassa